Tässä talomme edustalla joku ukkeli parkkeerasi autonsa osittain jalkakäytävälle ja paikalle tullut bussi töötötti aggressiivisesti. Tuollainen yli-ihmisbussikuskin mielenosoittaminen ärsytti minua. Töötöttäminen tilanteessa, jossa joku toinen on jo ehtinyt tehdä virheen, ei ole mitään muuta kuin mielenosoittamista ja kohdehenkilön julkista haukkumista. Eihän se tyyppi olisi sillä henkilöautollaan tyhjään voinut haihtua siitä, vaikka yli-ihmisbussikuski olisi kuinka töötötellyt. Eikä se bussikuski edes odottanut, että se tyyppi siirtäisi autoaan.

Tuo bussikuskin töötöttely sai minut katkerana miettimään koko tätä systeemiä ja sen mielettömyyttä. Ajellessani autolla mietin mitä raivokkaimpia systeeminvastaisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi koko Suomen jäänmurtajalaivaston upottamista yhtäaikaisella pommi-iskulla. Ei siihen tarvitsisi kuin muutama sata kiloa dynamiittia sekä nalleja ja ajastimia. Pommit voisi asetella paikalleen jonakin pimeänä syysyönä, kun paatit kelluisivat vierekkäin Katajanokalla. Ja sitten vaan PAM!!! Ja räjähdyksen jälkeen ei mitään tietoa tai julistusta teon syistä ja tekijöistä. Ainoastaan täydellinen hiljaisuus. Siinä olisi tiedotusvälineille ihmettelemistä. Homma pitäisi tietysti hoidella niin, ettei kukaan kuolisi tai loukkaantuisi. Hieman paremmin siis kuin Ranskan salainen palvelu Rainbow Warrioria upottaessaan.

Jäänmurtajien valitseminen kuvitellun iskuni kohteeksi johtui siitä, että luin jostakin kyseisen mielisairaan byrokraattilaitoksen (MKH) kehittelevän taas uusia inhottavia määräyksiä vesillä liikkujien pään menoksi. Kyseinen laitos on vastenmielisin tsaristisen systeemin jäänne, minkä tiedän Suomessa olevan olemassa.

Mieletöntä.

Toinen juttu, minkä voisin tehdä ja taidanpa sen tehdäkin, on juliste pelastusliivipakkoa vastaan. Siihen voisi olla piirrettynä Jeesus seisomassa veneessä ja kirjoitettuna hänen lausumansa sanat: "Voi teitä te lainoppineet, te asetatte ihmisille taakkoja, mutta itse ette halua niihin sormellannekaan koskea." Ja näiden alla julisteen varsinainen pääteksti: "Pakot riittävät jo - ei enää pelastusliivipakkoa!"

Lähettäisin näitä omatekoisia julisteita mm. venelehdille.

En tajua ihmisten sokeutta, vaikka heillä on silmät millä nähdä. Kuinka he voivat olla näkemättä vankilan muurien hidasta mutta vääjäämätöntä kohoamista ympärilleen? Mikseivät he tee tälle hulluudelle mitään? Miksei kukaan tee mitään?
 

Muuan lakimies luonnehtii eräässä nauhoitetussa keskustelussa minua eräälle kunnanjohtajalle "sairaaksi" ihmiseksi, jonka touhuja pitää yrittää ymmärtää. Ja sairaalla hän tarkoittaa nimenomaan mielisairasta. Kuitenkin nuo tyypit tarkoittavat persoonallisuudenpiirteitäni tai luonnevikaisuuttani - eivät varsinaista mielisairautta.. Poliittiset touhuni, systeeminvastaiset lehteni ynnä muut sovinnaisuudesta poikkeavat harrasteeni ovat ilmeisesti saaneet tietyt ahdasmielisesti ajattelevat poliisi- ym. piirit (joihin tuo lakimieskin kuuluu) luokittelemaan minut hulluksi.

Mutta kumpi on hullumpaa? Myrkyissä ja saasteissa rypevän ihmiskunnan kiihtyvä ajautuminen nerojen johtajiensa ohjaamana kohti kollektiivista itsemurhaa vai minun tasa-arvoa ja vapautta kannattavat - ja siten poikkeavat aatteeni? Tai kumpi on hullumpaa, totella jotain hullua diktaattoria ja tapattaa itsensä jossakin tarkoituksettomassa sodassa, vai yrittää pelastaa itsensä ja joutua ammutuksi kuin hullu koira?
 
 

ELIITTIBUSSI - TULEVAISUUDEN MATKUSTUSMUOTOKO?

Tänään oli lehdessä juttua siitä, kuinka joku entinen "tangoprinssi" oli saanut kovan tuomion törkeästä liikenteen vaarantamisesta ajettuaan Mersullaan kahtasataa jossakin moottoritiellä. Uutisessa kerrottiin jonkun naiskonstaapelin ajaneen siviiliautolla tyyppiä kiinni 190 km/t nopeudella. Tästä sekä eräästä Keskisuomalaisessa olleesta poliisin yleisönosastokirjoituksesta sain idean, jonka kerron, kunhan olen ensin selostanut tuon kyseisen yleisönosastokirjoituksen.

Keskisuomalaisen jutussa poliisi vastasi jonkun tyypin kysymykseen siitä, miksi poliisit olivat eräänä päivänä ajaneet ilman hälytysvaloja tai -vilkkuja kovaa ylinopeutta jossakin Äänekosken seudulla vaarallisia ohituksia tehden - ja kurvanneet yllättäen erään huoltoaseman baariin kahville. Poliisi tietysti keksi mitä selityksiä keksi, mutta oleellisinta jutussa oli toteamus, että poliisiviranomaiset eivät koskaan vaaranna kenenkään ulkopuolisten turvallisuutta, vaikka joutuvatkin työssään ajamaan ylinopeutta ja rikkomaan liikennesääntöjä. Tarkka sanamuoto taisi olla, että "eivät turhaan vaaranna". Ja tottakai poliisi tietysti itse saa määritellä mikä on turhaa ja mikä ei. Jos joku mummu jää koulukotikarkureita takaa ajavan poliisiauton alle ja kuolee, se ei siis ollut turha kuolema.

Voi törky!

Idea, minkä keksin, oli superpikalinja eli erikoisvalmisteinen linja-auto, joka kulkisi pariasataa. Sen kuskina olisi poliisi, jolloin auto voisi täysin vaaratta ajaa kahtasataa muun liikenteen seassa kiusallisten liikennesääntöjen hidastamatta sen matkaa. Koska tällaisen auton ehdottaminen tavallisen kansan kulkuvälineeksi ei kenties olisi poliisin kunnian kannalta sopivaa, autoa voitaisiin kutsua eliittibussiksi. Niitä voisi olla esimerkiksi uusien läänien pääkaupungeissa. Näillä superturvallisilla superkuljettajien ajamilla superautoilla valtion virkamiehet ja muut etuoikeutetut pääsivät nopeasti lääninsä pääkaupungista maan pääkaupunkiin ja takaisin.

Hieno idea... mitä puhuinkaan hulluudesta. hah, hah. Tosiasiassa minua tietysti ärsyttää kaikenlainen poliisin nostaminen yli-ihmiseksi. En voi sietää sitä, että tavallisen ihmisen ajamana 200 km/t on törkeää liikenteen vaarantamista, vaikka edes mitään vaarannettavaa liikennettä ei olisi lähimaillakaan, mutta jonkun kärsänaamaisen poliisi-akan ajamana vastaava nopeus on täysin vaaratonta ja harmitonta. En kerta kaikkiaan voi sietää tätä.

En voi sietää sitä, että poliisi saa panna samanarvoisina vaakakuppiin sivullisten ihmisten henget ja itsensä kokeman nautinnon yli-ihmisoikeuksien käyttämisestä ja jonkun ylinopeutta ajaneen kansalaisen pidättämisestä. Tuostahan siinä on kyse. Poliisi saa vaarantaa ihmishenkiä (ja niitä on todella menetetty) mielettömillä takaa-ajoilla pelkästään saadakseen kiinni jonkun surkean autovarkaan tai muun häirikön. Edut, jotka tässä ovat vastakkain, eivät ole missään suhteessa toisiinsa. Mielestäni poliisin suorittama takaa-ajo on perusteltavissa ainoastaan tapauksissa, joissa takaa ajettavana on joku hirmumurhaaja-rikollinen, joka pakoon päästyään sataprosenttisella varmuudella välittömästi tappaisi jonkun. Toisin sanoen poliisi saisi ryhtyä maantiellä takaa-ajoon vain siinä tapauksessa, että sillä olisi ehdottoman varma tieto siitä, että takaa ajamisella pelastetaan ihmishenki.

Eli hengenvaaran saa ulkopuolisille aiheuttaa vain, jos sillä voidaan estää täysin varma kuolemantapaus.

En kestä tiettyjen henkilöiden nostamista yli-ihmisiksi. En kerta kaikkiaan kestä sitä.

Kävimme illalla vanhan messuhallin vieressä olevassa Carrolsissa. Palatessamme sieltä jouduimme poliisiratsiaan aivan tässä kämppämme lähistöllä. Poliisi-Sika keljuili siitä, että dieselverokuittia ei ollut mukana. Tyyppi ei meinannut uskoa vakuuttelujani, että olin maksanut veron eilen automaatilla. Lopuksi se vielä esitti uhkauksia tyyliin: "kun on kerran kuukauden alku, niin pääset nyt tällä kertaa, mutta et enää seuraavalla kerralla..."

Minua R A I V O S T U T T A A ! ! ! tuollainen poliisin nautiskelu vallastaan. Raivostuttaa aivan mielettömästi. Haluaisin, että tilanne olisi joskus päinvastainen; että poliisi joutuisi pelkäämään edessäni, ja minulla olisi valta vapaasti päättää, rankaisenko tyyppiä, haukunko sen vai mitä teen.

Dieselverokuitin vaatiminen on pelkkää byrokratiaa ja yksi tekosyy muiden ohella, joiden perusteella poliisi voi kiusata ihmisiä. Ihmiset maksavat kymmeniä erilaisia veroja, joista diesel-vero on yksi vähäisimpiä. Kaikki nämä verot verottaja näkee tietokoneiltaan. Kysymykseni kuuluukin, miksi ihmisiä ei vaadita kantamaan mukanaan kaikkien näiden muidenkin verojen kuitteja vaan ainoastaan dieselverokuitti vaaditaan. Tietysti niillä on tähänkin valmiina jokin valheellinen tekosyy (poliisikin muuten totesi pystyvänsä tarkastamaan veron tietokoneeltaan vihjaillessaan minun valehtelevan asiassa).

Noissa poliisinkohtaamistilanteissa on se ikävä puoli, että poliisi voi rangaista sakolla, jos sille vastaa väärin. Niinpä sitä on vain nöyristeltävä, vaikka mieli tekisi argumentoida aivan toisella tavalla. Toisaalta olen niin stressaantunut ja peloissani poliisin kohdatessani, että saan tuskin sanoja suustani.

Mitähän tyypit muuten tuumaisivat, jos liimaisin kengänpohjan mallisen kumilevyn auton lokasuojan päälle ja kirjoittaisin siihen tekstin: "Poliisisaappaan nuolemispaikka". ÄSH!

Tai hei, nyt keksinkin. Tuollainen systeemi pitäisi saada salaa kiinnitetyksi poliisiautoon. Hah, hah.

Systeemi, koneisto, inhottaa minua. Koneisto elää omaa elämäänsä tuhoten ihmisiä. Se on julmempi ja epäoikeudenmukaisempi kuin rikolliset. Koneiston palvelijat ovat kuin kiihkeimmät natsit valtakautenaan. Virkamiehet ovat luoneet ikiliikkujapedon, joka tuhoaa lopulta kaiken.

Järjestelmän pitäisi olla selkeä, yksinkertainen ja ehdottoman oikeudenmukainen. Nykyinen järjestelmä on mielipuolisen monimutkainen ja kansalaisilta suorastaan mahdottomia vaativa. Lisäksi se on äärimmäisen julma ja äärimmäisen epäoikeudenmukainen.
 
 

YLEISÖNOSASTOJUTUN SANOMA

Hesarissa muuten oli noin neljäsosa viikko sitten postittamastani yleisönosastojutusta. Onkohan kaikkien tekstieni vika siinä, että ne ovat liian pitkiä ja ennen kaikkea pitkäveteisiä? Kirjoitanpa seuraavaksi oikein sikalyhyen jutun.

Tuo edellä mainittu juttu oli muuten omasta mielestänikin sekava ja liiaksi aiheesta toiseen pomppiva. Siis huono. Olisi siitä kylläkin saanut hieman suurempi osa päätyä lehteen.

Seuraavaksi en yritä panna kaikkea jostakin aiheesta ajattelemaani yhteen juttuun, vaikka niin mielelläni haluaisinkin sanoa kerralla kaiken. Logiikkani kulkee hieman eri ratoja kuin muiden. Haluaisin piilottaa jokaiseen juttuun sanoman: Systeemi on mätä!
 
 

VIRKAMIEHET MÄÄRÄÄVÄT VUODENAJATKIN

Minulla olisi paljonkin mielipiteitä nopeusrajoituksista ja niiden mielettömyydestä, mutta en nyt jaksa jauhaa tätä. Kirjoitan sen sijaan asiasta lyhyen yleisönosastojutun. Sen aiheena on "talvinopeusrajoituksen mielettömyys kesäkelillä". Aihe tuli mieleen madellessani Päijänteen länsipuolen teitä. Tai itse asiassa en madellut koko ajan vaan jossakin Padasjoen jälkeen aloin ryyhiä muun liikenteen mukana ylinopeutta. Mutta poliisi-sika voi iskeä milloin ja missä tahansa.

Mielettömyyttä! Hulluutta! Tuollaiset "talvinopeusrajoitukset".

Löytyisiköhän lakipykälistä kohta, johon voisi vedota jättäessään talvinopeusrajoituksen noudattamatta. Täytyy tutkia.

Huokaus. Samaan aikaan kun poliisit saavat lisää valtaa ja lisää "oikeuksia", tavallisen kansalaisen vapauksia kavennetaan ja kuria tiukennetaan.

No joo. Innostuinpa kirjoittelemaan jälleen yhtä toivotonta yleisönosastojuttua. Minusta on alkanut tuntua, että Helsinki kirjoittajan osoitteessa ei ole avu vaan rasite lehteen pääsyä ajatellen. Pitäisi kirjoittaa juttuja eri paikkakuntien osoitteilla ja postitella niitä sieltä täältä. Alkavat vaan aiheet jo vähitellen loppua.

Käväisin kirjastossa tutkimassa lakikirjaa. En löytänyt etsimiäni maantielakeja. Olisin halunnut katsoa tuosta sadistisesta "talvinopeusrajoituksesta" hieman.

Pieksämäki-Suonenjoki tie on muuten mieletön. Tie on paikoittain lähes moottoriliikennetien tasoinen, ja siinä on kuitenkin kahdeksankympin rajoitus. Viimeisen kilometrin matkalla rajoitus yhtäkkiä ilman mitään syytä muuttuu sataseksi. Tai ei ehkä ilman mitään syytä. Ja se on todella kiero syy. Rajoituksen on oltava satanen siksi, että se toiseenkin suuntaan on satanen. Ja sen on oltava toiseen suuntaan satanen, koska tielle käännytään Kuopio-Jyväskylä -valtatieltä, jossa on satasen rajooitus. Satasen vauhtiin tottuneet kääntyjät narrataan ajamaan uudellakin tiellä satasta, kunnes kilsan päässä salakavalasti pudotetaan rajoitus kahdeksaan kymppiin, ja vieläpä kohdassa, jossa tie sen kuin paranee ja mutkat ovat ohi. Lainkuuliainen hiljentää ehkä hetkeksi, mutta kiihdyttää sitten vaivihkaa kuvitellessaan, että on huomaamatta ajanut satasen merkin ohitse. Tie kun niin mielettömän hyvä, suora ja leveä. Ja silloin iskevät poliisi-siat. Tämähän on jonkun sadistin suunnittelema sakotusautomaatti!!! Ei siis ihme, että Hesarin tilastossa Suonenjoki on yksi Suomen "mustimpia" sakotuspaikkakuntia.
 

Mietiskelin ajellessani poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ihmettelin, miksi ihmiset antavat tehdä Suomesta vankilavaltion. Poliisi-diktatuurin.

Miksi? Miksi? Olen suorastaan ahdistunut kaikesta tästä. Tuntuu, että olen ainoa, joka näkee mitä on tapahtumassa. Miksei kukaan nouse taisteluun vapauden puolesta. Anarkistitkin taistelevat vain jotain McDonaldsia vastaan. Milloin McDonalds on vanginnut tai tappanut ihmisiä?

Olen sitä mieltä, että yhteiskunnallinen "koneisto" on enemmän kuin osiensa ja niiden ajattelun summa. Yksittäisistä toimijoista muodostunut koneisto on kuin omaan ajatteluun pystyvä olento, hirviömäinen peto, joka on alkanut toimia itsenäisesti ilman, että sen osat voisivat enää vaikuttaa siihen. Vallanpitäjät jopa itse myöntävät joskus, että joku toimenpide (vero tms.) on väärin ja epäoikeudenmukainen, mutta he eivät mahda asialle mitään, koska lait ovat mitkä ovat, ja koska asia kuuluu näiltä osin jollekin toiselle virastolle, ja he tekevät vain oman osansa asiassa. Koneisto pilkkoo uhrinsa, ja näin kukaan koneiston osa ei näe kokonaisuutta tai ei ainakaan voi siihen vaikuttaa.

Jollakin lainsäädäntötoimella koneiston toimintaa voidaan hetkellisesti hieman ohjata, mutta vaikutus on vähäinen ja paikallinen. Koneiston jäsenet ovat vallanhaluisia ihmisiä, jotka valitsevat kulloinkin sen toimintamuodon, joka maksimoi heidän valtansa. Koneistoa ja sen osia ohjaa tietynlainen valtaevoluutio, jossa elämään jäävät valtaa tuottavat toiminnot, kun taas valtaa tuottamattomat toiminnot kuolevat. Pelin sääntö on, että jollei joku jatkuvasti taistele vallasta, hän menettää vähitellen entisenkin valtansa. Koneiston ainoa keino saada lisää valtaa, on ahmia sitä ulkopuolelta, jolloin alamaisten vapaus vähenee.
 
 

ETYK - POLIISIN RIEMUJUHLAA

Tänään saapuvat Suomeen USA:n ja Venäjän presidentit. Näinä päivinä olisi ollut hyvä tehdä jotain "repäisevää", sillä maa kuhisee kansainvälisiä toimittajia. Vaikkapa valepommi-isku pressojen autosaattueisiin. Olen sataprosenttisen varma, että sen enempää Suomen kuin muidenkaan maiden poliisit eivät voisi estää tuollaista projektia, jos se tarpeeksi hyvin toteutettaisiin. Sen voisi tehdä kauko-ohjatulla robottiautolla, omatekoisella kauko-ohjatulla kranaatinheittimellä tai jollain vastaavalla.

Sitä paitsi ei iskua tarvitsisi tehdä presidenttien autoihin. Riittäisi, että eri puolilla Helsinkiä räjähtäisi sarja vaarattomia mutta näyttävän näköisiä pommeja. Suomen omat tiedotusvälineet ja paikalla oleva kansainvälinen lehdistö pitäisivät huolen siitä, että asiasta tulisi maailmanlaajuinen uutinen. Ainoa ongelma olisi siinä, miten pommin räjäyttäjä voisi hyödyntää tätä julkisuutta. Järjestäisikö hän lehdistötilaisuuden ja kertoisi, että "minä sen tein". Hah, hah.

Illalla ajoimme lenkin autolla. Kaupungin keskusta oli yhtä poliisimerta. Kun ajoimme Mannerheimintietä etelään, koko katu oli poliisien ohjauksessa. Liikennevalot vilkuttivat keltaista. Tuntui suorastaan pelottavalta ajaa sitä, kun ei tiennyt mitä on tekeillä ja miten poliisin viittilöinnit pitäisi tulkita.

Kadulla ei ajanut silloin juuri muita autoja, ja mekin ajoimme ainoastaan siksi, että olimme kurvanneet sinne Hotelli Intercontinentalin takaa eräältä pieneltä sivukadulta. Olimme kiertäneet kyseisen hotellin aivan huviksemme nähtyämme, että sen pihassa kuhisi yleisöä ja poliiseja. Päästyämme vihdoin Mannerheimintien eteläpäähän, näimme kuinka Clintonin seurue kurvasi takanamme Esplanadille. Se oli ilmeisesti tulossa Hotelli Intercontinentalista aivan meidän perässämme. Olimme siis kai tietämättämme ajaneet lähes ainoana ulkopuolisena autona USA:n presidentin saattueen edellä. Koko Mannerheimintie saattoi olla tuolloin jopa hetkellisesti suljettu muulta liikenteeltä, mikä selittäisi oudolta tuntuneen autiuden. Joka risteyksessähän seisoi poliiseja. Poliisi ei vain ollut tajunnut eristää sitä olematonta sivukatua, jolta me olimme puikahtaneet Mannerheimintielle.

Kävin Richardinkadun kirjastossa palauttamassa erään kirjan. Lueskelin myös joitakin kirjoja, mm. Marxin pääomaa. Olin vähällä lainata sen. Lueskelin myös Ihmisoikeuksien julistusta, jonka ylevät periaatteet ovat lähinnä vain hyvä vitsi todellisen elämän realiteettien rinnalla. En ymmärrä ketä tuollaisella roskalla on tahdottu hämätä.

Minulla olisi paljonkin sanottavaa tuosta "huippukokouksesta", joka näinä päivinä oli täällä Helsingissä. En nyt jaksa kuitenkaan jauhaa tästä aiheesta mitään. Toteanpahan vain lyhyesti, että tapahtuma oli kymmenen miljoonaa markkaa maksanut poliisi-sikojen kukkoilun ja tärkeilyn suurjuhla, jolla opetettiin kansalle alamaisuutta ja eriarvoisuutta. Vaikka ei sitä juuri tarvitse opettaa. Ihmisethän nuolevat muutenkin kilpaa kaikkia mahdollisia alistajia.

Kaiken tämän havainnointi on masentavaa omia ihanteitani ajatellen.
 
 

LAINSÄÄDÄNTÖ EI TOTEUTA TASA-ARVOA

Totesin muuten, että Pieksämäki-Suonenjoki tiellä oli 80 kilsan rajoitus muutettu satasen rajoitukseksi. Nyt kun tiellä oli märkää ja osittain jopa loskaista, siinä sai ajaa satasta. Pari viikkoa sitten, kun keli oli kuiva ja sää kauniin aurinkoinen, samasta vauhdista olisi saanut sakot, koska se mukamas oli vaarallista.

Uutisissa oli juttua Poliisin uusista sakotuskäytännöistä. Nyt mukamas 5 kilsan ylinopeuteen ei puututa lainkaan, ja 5-10 kilsan ylinopeudesta saa vain huomautuksen. En voi kun kysyä, onko tämä maa mielisairas. Miksi maanteiden varteen pannaan 80 kilsan nopeusrajoitus, joka tosiasiassa tarkoittaakin 85:ttä? Miksei siinä lue 85?

Täytyy muuten ottaa valokopio tuosta lehtijutusta autoon mukaan ja näyttää sitä poliisille, jos se aikoo sakottaa liian pienestä ylinopeudesta.

Olen sitä mieltä, että rajoitukset pitäisi panna ns. luonnollisten nopeuksien mukaisiksi, ja että 85,90,95,105 jne. välinopeuksiakin pitäisi olla. Lisäksi rangaistuskäytännössä pitäisi huomioida kaikki mahdolliset olosuhteet eikä lätkiä sakkoja kaavamaisesti pelkkään nopeuteen tuijottaen. Ajokorttia ei pitäisi tuomita menetetyksi kolmen sakon jälkeen vaan vasta sitten, jos jonkun henkilön saama virhepistemäärä ylittäisi jonkun tietyn rajan ja vain siksi ajaksi, kunnes virhepisteet olisivat tiettyä pistettä/päivä -vauhtia laskeneet rajan alle.

Pääperiaatteena pitäisi olla: Sama vaara, sama rangaistus. Siis yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.
 

Emme pitäneet mitään kiirettä rantautumisessa vaan poistuimme laivasta vasta vartin yli yhdeksän, ruuhkan jo mentyä. Minusta on mieletöntä seisoa kassien ja pussien kanssa jonossa laivan ovella jo ennen kuin laiva on ehtinyt edes kiinnittyä ja tungeksia kauheassa ihmisvyöryssä pois laivasta, niin kuin monet tekevät. Onhan sivistyneempiäkin tapoja tulla satamaan.

Jo satamassa huomasi, että saavuimmepa taas poliisivaltioon. Ruotsin tullissa ei ollut lainkaan tullimiehiä tai poliiseja näkyvissä. Helsingissä sen sijaan kaksi karskin näköistä julmailmeistä tullimiestä seisoi vahtimassa saapuvia ihmisiä. Mieleeni tulivat simpanssit, joiden urokset kekkuloivat ja lyövät rintaansa osoittaakseen valtaansa. Nuo tullimiehet tekevät kukkoilun vähemmän näkyvillä eleillä, mutta idea on aivan sama. Pöyhkeä univormu on osa tätä uhoamisrituaalia. Hyi kauheaa, kuinka VASTENMIELISTÄ tuollainen on.

Harteikkaiden pamppupoliisien pöyhkeilevä tepastelu ja heidän nopeasti kohteesta toiseen siirtyilevä "turvamiesten" pälyilynsä, jollaista näimme Tukholman asemalla, ovat vastenmielisyyden huippu. Tuollaiselta tyypiltä ei oikeastaan odota enää mitään muuta, kuin että se yhtäkkiä tempaisee pyssynsä ja teloittaa sarjalaukauksella jonkin täysin syyttömän ihmisen, joka on sen mielestä käyttäytynyt "epäilyttävästi". Silloin kun "turvallisuus" viedään äärimmäisyyksiin, se ei ole enää turvallisuutta vaan siitä itsestään on tullut vaara.
 
 

VALTA VETÄÄ HAASKALINNUT PAIKALLE

Erään kiistellyn kunnanjohtajan nimittämistä erään paikallislehden kolumnistiksi pidettiin eräissä piireissä lehden kannanottona tämän virkamiehen puolesta toista mieltä olevia vastaan. Miksi joku kuvittelisi jotain muuta? Eivät lehtimiehet yleensä ole kenenkään puolella, vaan ne hyödyntävät kaikkia ketkä kohdalle sattuvat. Jos ihmisellä menee hyvin, lehti hyödyntää hänen myönteistä julkista kuvaansa. Jos ihmisellä menee huonosti, lehti hyödyntää hänen kärsimyksiään. Jos ihminen haluaa riidellä, lehti hyödyntää riidan synnyttämiä uutisia. On lapsellista ja naurettavaa kuvitella, että lehti tai sen toimittajat tekisivät jotakin asioita hyvyyttään, tai että ne haluaisivat jotenkin moraalisesti vaikuttaa asioihin.

Toimittajat ovat yleensä masentavan luihumaista porukkaa, jotka uivat kuin iilimadot vallan varjossa imien sieltä elinvoimaa. Ei toimittaja rupea kaatamaan poliitikkoa, ellei hän ole etukäteen varma poliitikon kaatumisesta. Kun poliitikko lopulta kaatuu, toimittaja voi röyhistellä rintaansa ja ajatella, että "minä sen tein". Tämä on nähty niin isoissa kuin pienissäkin ympyröissä. Koska tuo edellä mainittu kaupunginjohtaja ei ollut kaatumassa, paikallislehden toimittajalla ei ollut mitään syytä olla häntä vastaan. Jos hän olisi ollut eroamassa, toimittaja olisi räksyttänyt laumassa muiden susien mukana häntä vastaan.

Maailma on julma. Sen olen saanut katkerasti oppia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Maailma on mielettömän julma, eikä siellä pärjää muuten kuin olemalla vielä julmempi. Ihminen joka kaatuu, revitään kappaleiksi, ja kaikki katsovat hyväksyvästi vierestä. Auttajia ei ole paljon, ja niillä vähäisilläkin on aina oma etu kiikarissa. Silloin kun apua eniten tarvittaisiin, viimeinenkin auttaja luikkii itse turvaan. Ei ole yhtään liioittelua sanoa, että maailmassa vallitsevat viidakon lait - ne on vain peitelty sivistyksen kaapuun.
 
 

POLIISIVALTIO MASENTAA

Masennus jatkuu. Olen yrittänyt epätoivoissani etsiä eräitä Tiede 2000 -lehdestä tekemiäni muistiinpanoja sekä kirjaluetteloa. Turhaan.

Yksi masentuneisuuteni syy on kammottava poliisivaltio, joka päivä päivältä vahvistuu ympärillämme. Minua masentaa se, että suurin osa ihmisistä ei näe eikä tajua koko asiaa. Nykyihmiset ovat kuin 30-luvun juutalaiset Saksassa, jotka kieltäytyivät näkemästä tuhoisaa kohtaloa, joka vääjäämättä odotti heitä.

Minua masentaa oma mitättömyyteni. Kun luen lehtiä, haluaisin kommentoida monia siellä olevia asioita. On masentavaa olla pelkkä vastaanottaja, vaikka itsellä olisi monesti parempia ajatuksia, jotka haluaisi tuoda julki. Mitä typerämpi mielipide lehdessä esitetään, sitä masentavampaa sen lukeminen on.
 
 

KANSANEDUSTAJAT - TERRORISTEJA

Miksi niiden kahdensadan kansanedustajaidiootin annetaan terrorisoida ihmisiä mielipuolisilla poliisilaeillaan? Mikä joku venettä omistamaton keskustalainen maanviljelijän rouva tai lapin perukoilta oleva opettaja on päättämään muiden veneilystä? Tuollaiset tyypit eivät tiedä asioista, joista he päättävät, ja todelliset päätökset tekeekin pieni lakeja valmisteleva poliisiklikki jossakin sisäministeriössä. Suomi ON poliisivaltio!!!! Todellinen valtiovalta on poliisilla. Kansanedustuslaitos on pelkästään diktaattori-poliisihallituksen kumileimasin.

Alan kallistua yhä enemmän avoimen terrorin kannattajaksi tätä mielettömyyttä vastaan. Valtio on väkivaltarikollinen, ja sellaista vastaan pitää saada puolustautua. Valtion pakkovallalla ei ole minkäänlaista legitimiteettiä - muita kun poliisin ylläpitämä väkivalta ja murhat!
 
 

LAIT ELÄVÄT OMAA ELÄMÄÄNSÄ

Hiippailin erilaisia oikopolkuja kirjastoon, jossa olin lähes kaksi tuntia lehtiä ja kirjoja tutkimassa - eli aikaani kuluttamassa. Koska olin hhetkeä aiemmin käppäillyt katsastusaseman ohitse, vilkaisin lakikirjasta mm. auton katsastusta koskevia lakeja. Tarkoitukseni oli etsiä sieltä sanat "auto on katsastettava vuosittain" ja sen jälkeen Nyky-Suomen Sanakirjasta määritelmä siitä, mitä "vuosittain" tarkoittaa. Haluaisin nimittäin todistaa, että lainsäätäjän katsastamattomuuden määritelmä ja siitä juontuva sakottaminen on eräissä tapauksissa ristiriidassa katsastusta koskevan lain kanssa. No, kirjastossa ei ollut Nyky-Suomen Sanakirjaa V-aakkosen kohdalta, joten projekti tyssäsi.

Lakikirjan lukeminen ottaa minulla todella koville. Inhoan lakeja ja lakikirjoja niin mielettömästi. Ne ovat rikollista vääryyttä lähes joka ikisessä kohdassaan! Laki elää omaa sairasta elämäänsä ihmisten todellisesta elämästä täysin irtaantuneena. Esimerkiksi noista autojen katsastusajoista lakikirjassa oli sivukaupalla pientä tekstiä, jossa oli sääntöjä ja säännön poikkeuksia ja kuitenkin lopputuloksena täydellinen fiasko!

Jotakin uuttakin "opin" noista mielisairaista laeista, vaikka en sitä roskaa lukenutkaan kuin vähän sieltä täältä.

Laista kävi ilmi, että jos syksyllä seisomaan jätetyn auton katsastaa vapuksi 1998, ja auton viimeinen rekisterinumero on 8 tai sitä pienempi, katsastusmies lyö rekisteriotteeseen vuoden 1998 katsastusleiman, ja autolla saa ajaa seuraavan vuoden syksyyn. Mutta jos auton viimeinen rekisterinumero on 9 tai 0, katsastus määritelläänkin vuoden 1997 katsastukseksi, ja auto on katsastettava vielä toisen kerran SAMANA VUONNA. Jos tällaisen auton omistaja kuitenkin malttaa odottaa katsastamisessa ensimmäiseen vapun jälkeiseen arkipäivään, hän saa ajaa autollaan VUODEN KAUEMMIN katsastamatta!!!

Tuollaiset lait ovat täysin mielisairaita. Olen varma, että uudistetuissakin laeissa on jäljellä epäoikeudenmukaisuutta, sillä lainsäätäjä ei muuta lakeja poistaakseen epäoikeudenmukaisuutta vaan pelkästään kiristääkseen pakkovaltaa.

Minulla ei mennyt kuin viisi sekuntia keksiä laki, joka korvaisi koko tuon sivujen mittaisen sekasotkun. Uusi laki kuuluisi:

"Autoa ei saa käyttää katsastamattomana liikenteessä, jos sen ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut yli 38 kuukautta tai sen vuosi- tai rekisteröintikatsastuksesta on kulunut yli 14 kuukautta."

Tuo oli vain esimerkki, ja siinä ehkä muutettiin vanhan lain sisältöä muutamilta osin. Yhteen lauseeseen saa kuitenkin mahtumaan enemmänkin. Jos esimerkiksi halutaan antaa ensimmäisen katsastuksen jälkeen kahden vuoden ajoaika (niin kuin taitaa nykyään olla), lauseen keskelle voisi lisätä muutamia sanoja: .. yli 38 kuukautta, sen ensikatsastuksesta on kulunut yli 26 kuukautta tai sen.... Siinä koko roska!
 
 

SUURIMMAN OSAN LAEISTA VOISI POISTAA

VIHAAN, VIHAAN, VIHAAN lakeja! En voisi ikinä kuvitella lähteneeni/lähteväni lukemaan lakimieheksi. En voisi tunkea itseeni sellaista saastaa. Jos pääsisin diktaattoriksi, aloittaisin heti lakien täysremontin. Ihmiset eivät osaa edes kuvitella sitä helpotuksen ja vapauden ja rauhan tunnetta, joka alkaisi virrata yhteiskuntaan, kun tuhannet eri alojen mielisairaat pakkolait kumottaisiin ja yksinkertaistettaisiin. Elinkenoelämä todennäköisesti vilkastuisi, kun ihmiset alkaisivat perustaa erilaista pienyritystoimintaa, jonka nykylait ja nykyinen byrokratia tekevät mahdottomaksi. Esimerkki tällaisesta aktiviteetin vilkastumisesta löytyy Venäjältä, jonne Neuvostoliiton hajottua tupsahti kuin tyhjästä kioskeja ja muuta pikkubisnestä. Venäjällä muutos oli tietysti monelta osin hallitsematonta, mutta sen voisi toteuttaa paremminkin. Lähtökohdatkin olivat huonot. Eikä Venäjä sitä paitsi ole byrokraatiton valtio vaan kaikkea muuta. Maanomistusongelmat ja lakien sekavuus haittaavat siellä elämää.

Vapauttaminen ei ole samaa kuin kaaos.
 

Minun oli ehdittävä Lahteen erääseen tilaisuuteen. 165 kilsaa ajettuani olin kohdannut kolme poliisiautoa sekä yhden poliisin tutka-auton, joka kyttäsi tien laidassa. Se oli ensimmäinen koskaan näkemäni 100 kilsan rajoitusalueella oleva tutka - ja sen haaviin oli juuri jäänyt yksi auto.

Sinänsä koko tämä rajoitus-poliisiyhdistelmä on pelkkä sadistinen poliisivaltioon kuuluva ansa, jolla ei ole mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa. Maantiellähän on yhä kahdeksankympin "talvinopeusrajoitus", vaikka tiet ovat täysin sulat, ja poliisi tietysti kyttää juuri noiden talvinopeuksien noudattamista (paitsi tuo yksi harvinainen tutka satasen alueella).

Ajaminen kahdeksaakymppiä leveillä ja kuivilla valtateillä on sekä henkistä että fyysistä kidutusta. Fyysistä siksi, että joutuu pitämään kaasujalkaa todella rasittavassa asennossa. Keskikonsolin reuna painaa ärsyttävästi pohkeeseen. Auton vauhti "pumppaa" koko ajan kahdeksankympin molemmin puolin.

Aina kun joku auto ohitti minut, kiihdytin vaivihkaa sen perään ja käytin sitä "pilottiautona" tai "tutkaharavana" ja kanttailin samaa vauhtia kuin sekin. Siis ylinopeutta. Harvan hermot kestävät pakollista kahdeksankympin pelleilyä tiellä, jonka luonnollinen nopeus olisi 90 tai 100 kilsaa tunnissa. Maantien luonnollinen nopeus on autojen keskinopeus silloin kun sitä ei määrää rajoitus vaan tien laatu. Luonnollinen nopeus voi olla mikä tahansa, mutta se on harvoin mikään tasakymmenluku, kuten rajoitusten panija ja poliisit vaativat.

Olen tarkkaillut joskus kellosta, kuinka usein katson nopeusmittaria, ja saanut tulokseksi joka 15. sekunti. Siis neljä kertaa minuutissa, 240 kertaa tunnissa, 1200 kertaa viidessä tunnissa... Ja kaikki tämä pelkästään poliisin pelosta! Liikenneturvallisuuden kannalta on nimittäin lähes samantekevää, onko nopeus 75, 80 vai 85 kilsaa tunnissa. Lisääntyneen nopeuden haitallinen vaikutus turvallisuuteen korvautuu sillä, että ei tarvitse kiinnittää huomiotansa muuhun kuin liikenteen tapahtumiin. Jos autoissa olisi automaattinen nopeudensäätö, koko nopeusrajoitusongelmaa ei olisi.

Poliisien ja tutkapartioiden määrä Suomen maanteillä on muuten vuosi vuodelta lähestynyt 1980-luvun Itä-Saksan maanteiden tilannetta. Itä-Saksaa on yleisesti sanottu poliisivaltioksi. Poliisikontrollin lisääntyminen osoittaa, että Suomikin on koko ajan matkalla kohti yhä täydellisempää poliisivaltiota.
 
 

LÖYTÖJÄ ITÄKESKUKSESSA - JA MUUALLAKIN

Hiippailin Töölön Kisahallin edustan parkkipaikalla ja totesin paikan oikein sikamaiseksi sakkoansaksi, minkä asian olen tosin aiemminkin tiennyt. Muutamassa ensimmäisissä rivissä on merkintä 24 h ilman mitään pysäköintikiekkovaatimuksia. Mutta toiseksi viimeisessä 24 h -ruudussa onkin pieni kiekon kuva, jota ei tajua etsiä siitä. Sitä seuraavassa taas ei ole pysäköintikiekon kuvaa. Ja sen jälkeiset ruudut ovatkin jo 4 tunnin ruutuja kiekonkäyttövaatimuksella. Kun autoilija ajaa sopivasta paikasta ja sopivaa reittiä kentälle, hän ei tule huomanneeksi lainkaan pysäköintikiekkomerkintöjä ja hän luulee olevansa vapaalla 24 tunnin paikalla. Ja tiettyinä kellonaikoina paikalle hyökkää kaksi punapukuista parkkipaholaista kuin nälkäiset hämähäkit verkkojaan kokemaan. Ja saalista riittää, sehän on selvä. Jos 15 autoa saa sakot tuossa paikassa päivittäin, se tekee vuodessa 780.000 markkaa, ja kymmenenkin auton tahdilla vielä yli puoli miljoonaa markkaa. Epäilen, että kaupungin tulot tuolta parkkipaikalta saattavat olla jopa miljoonia markkoja vuodessa.

Huomasin tässä kerran aivan sattumalta, että myös Itäkeskuksen STOA:n parkkipaikalla vaaditaan pysäköintikiekko, ja että maksimiaika on 3 tuntia. On täysin käsittämätöntä, että en ole saanut siinä parkkisakkoa, vaikka en muista koskaan panneeni pysäköintikiekkoa näkyviin. Merkinnät ovat sietämättömän hämääviä. Kiekkovaatimus on vain paikalle saapuvan risteyksen kohdalla mutta ei enää yksittäisissä parkkipaikan merkeissä alueen sisällä. Risteyksessä on niin paljon huomioitavaa, ettei siinä ehdi tajuta jotain parkkipaikkamerkin lisäkilpiä. Kyseessä on samanlainen tahallaan viritetty ansa kuin Töölön kisahallin parkkipaikalla.

Tämä uusin havaintoni vahvisti sen jo iät ajat tietämäni asian, että rangaistukset ovat pitkälti sattumasta ja epäonnesta kiinni, eikä omalla toiminnallaan voi täysin estää niitä. Pakkosääntöjen viidakko on niin mieletön, että kukaan ei pysty noudattamaan kaikkia kieltoja.

Hermusen TV-ohjelmassa haastateltiin muutama päivä sitten kuuluisaa onnettomuustutkijaa Kari Lehtosta, ja tyyppi myönsi ajavansa joskus ajatuksissaan päin punaista liikennevaloa! Tyyppi on lakimies, nimismies ja mitä kaikkea muuta systeemiin kuuluvaa.

Minua inhottaa ja vihastuttaa nykyisin lähes kaikki mahdollinen. Mielialani on jotenkin aggressiivinen ja sietokykyni alhainen. Kaiken taustalla on pohjaton inhoni systeemiä kohtaan.

En pääse irti tästä kierteestä, sillä mihin suuntaan yritänkin ajatuksiani kääntää, vastassa on pakkojen ja kieltojen ja poliisin muodostaman raudanlujan häkin seinät. Nyky-yhteiskunnassa ei yksinkertaisesti saa tehdä mitään luovaa. Kaikki mielenkiintoinen on kiellettyä muilta kuin yli-ihmisiltä.
 
 

EN OLE YLI-IHMINEN

Ikävä kyllä, en ole yli-ihminen. Tai oikeastaan en edes haluaisi olla sellainen, sillä yli-ihmiset eivät ole oikeita yli-ihmisiä vaan viranomaisten yli-ihmisiksi määrittelemiä tyyppejä viranomaisten oman aseman kohottamiseksi (jumalaa leikkivät viranomaiset ovat tietysti asettaneet yli-ihmiskriteerit sellaisiksi, että he itse ne ylittävät). Arvelkaapa kuuluvatko poliisit yli- vai ali-ihmisiin. Ja juuri nuo samat murhaajapoliisit vahtivat aseillaan, ettei kukaan ali-ihminen vai pääsisi tekemään mitään, minkä yli-ihmiset ovat sallineet vain itselleen.

Kun tätä kaikkea miettii, maailmankuva alkaa näyttää yhä hurjemmalta. Viimeisetkin käsitykset jostakin "oikeutetusta järjestyksestä" tai lakien "hyvyydestä" ja lainrikkomisen "pahuudesta" karisevat. Tai minun kohdaltani ne ovat karisseet jo ikiajat sitten. Järjestelmä on pelkkä väkivaltainen koulun piha, jossa läpipahat isojen poikien jengit hakkaavat ja terrorisoivat pienempiä poikia tai nynnyiksi luokittelemiaan rillipäisiä poikia. Pienet pojat pääsevät joskus tulevaisuudessa tähän jengiin, mutta rillipäät eivät koskaan.
 
 

OIKEUTETTUA

Mielestäni olisi täysin oikeutettua räjäyttää valtava pommi jonakin yönä eduskuntatalon pylväikössä, jolloin koko roska romahtaisi kasaan. Tämän teon olisi pakko herättää keskustelua kyseisen pakkolaitoksen oikeuksista piinata ihmisten elämää, vaikka ei se asioita tietysti miksikään muuttaisi - paitsi sen onnettoman pommin asettajan kohdalla, joka istuisi loppuikänsä vankilassa.
 
 

Kapteeni Pommi
 
 

x-puolueen pääsivulle         X-puolueen arkistosivulle       Kapteeni Pommin päiväkirjat osa II